Kirjoitin tämän tekstin 13.1.2025.
Kuntavaalit ovat tasan kolmen kuukauden kuluttua, ja olen ensimmäistä kertaa itse ehdolla. Olen kuitenkin pitkään ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta eri tasoilla. Alusta asti olen kallistunut vasemmalle, vaikka liityinkin Vasemmistoliittoon vasta keväällä 2020. Siitä lähtien olen ollut aktiivinen puolueen paikallisjärjestöissä. Olen tänä vuonna Vasemmistolinkin puheenjohtaja ja jo toista vuotta Helsingin Vasemmiston piirihallituksessa, jossa vastaan jäsenten koulutuksien järjestämisestä.
Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta ei puhuttu nuoruudessani niin paljon kuin nykyään – ainakaan lapsuuteni kotimaassa Ranskassa –, mutta siitä huolimatta ne olivat minulle tärkeitä huolenaiheita jo lukiossa. Luonnonsuojelu ja eläinten oikeudet kiinnostivat, ja ryhdyin kasvissyöjäksi heti muutettuani pois vanhempieni luota. Olen nyt ollut vegaani lähes kymmenen vuotta. Vaikka yksilön kulutusvalinnoilla on arvonsa, ne eivät kuitenkaan ratkaise kapitalistisen yhteiskunnan ongelmia, vaan siihen tarvitaan kollektiivisia rohkeita päätöksiä ja siirtymä uudenlaiseen talousjärjestelmään. Siksi Vasemmistoliitto.
Lukio oli minulle poliittisen aktivismin heräämisen aikaa. Olin 16-vuotias etuoikeutettu lukiolainen Pariisin keskustassa, ja silloinen oikeistolainen hallitus päätti leikata rajusti koulutuksesta, mikä oli kasvattamassa koulujen ja alueiden välisiä eroja jo valmiiksi eriarvoisessa koulujärjestelmässä. Tämän epäoikeudenmukaisuuden havaitseminen sai minut liikkeelle. Liityin vasemmistolaiseen lukiolaisten liittoon ja aloin käydä mielenosoituksissa. Olen sitä mieltä, että koulutusta ja kulttuuria täytyy aina puolustaa, sillä sivistys on yksi demokratian kulmakivi. Siksi Vasemmistoliitto.
Minusta on aina ollut tärkeää olla mukana päätöksenteossa organisaatioissa, joiden jäsen olen. Olen toiminut opiskelijaedustajana yläasteesta lähtien ja vuosina 2022–2023 Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden yhdistyksen puheenjohtajana. Oman taloyhtiöni asukasyhdistys on ollut erittäin aktiivinen 1970-luvulta lähtien, ja olen liittynyt mukaan sen toimintaan pari vuotta sitten, sillä yhteisöllisyys ja solidaarisuus kutsuvat. Tällaista haluaisin nähdä tapahtuvan kaikkialla Helsingissä. Demokratiaa ja osallistavaa päätöksentekoa voi ja täytyy kehittää kaikilla tasoilla – niin paikallisella kuin globaalilla. Siksi Vasemmistoliitto.
Paljon on vielä sanottavaa, mutta kaikki ei mahdu yhteen postaukseen, joten seuraa minua, jos nämä aiheet kiinnostavat!